Reserviläisurheiluliitto ry

RESUL:N KUNTOLIIKUNTAJÄRJESTELMÄN PERUSTELUT JA SÄÄNNÖT

Vuonna 1983 käyttöön tulleita Reserviläisurheiluliiton kuntoliikuntajärjestelmän sääntöjä on yksinkertaistettu ja muutettu osittain. Uudet säännöt ovat käytössä 1.1.1986 alkaen.

 

Peruslähtökohdat 

Joukon johtajan kunnon on ylitettävä johdettavaksi annetun joukon fyysisen kunnon keskitason. Kuntoa on ylläpidettävä jatkuvasti ympäri vuoden ja vuodesta toiseen. Erikoisen tärkeätä on yhdistystasolla saada nuoret ikäluokat (alle 35 v) huolehtimaan riittävästi kunnostaan. 

 

Omakohtaisella kuntoharjoittelulla hankitaan myös kokemusta miten johdettavan joukon kunto voidaan tarvittaessa kohottaa riittävään suoritustasoon. Ulkona ja erityisesti maastossa liikuttaessa saadaan kokemusta eri olosuhteissa tarpeellisesta vaatetuksesta, ravinnon tarpeesta, majoitusvälineistä jne.

 

Jatkuvan kunnon ylläpitäminen on tarpeen  normaalien siviilitehtävien suorittamiseksi. Joukkoa johdettaessa oman kunnon merkitys korostuu, sillä muiden johtamisesta ei tule mitään, ellei johtaja kestä joukon mukana.

 

Omakohtainen liikunta

Nykyinen elämänmuoto ei luonnostaan vaadi riittävää harjaantumista omakohtaiseen liikuntaan. On muistettava, että esim. reservin harjoituksiin tulee kutsu hyvissä ajoin ennakolta, mutta  tositilanteen syntyessä – siihenhän reservejä koulutetaan – ei varoitusaikaa fyysisen kunnon kohottamiseen ole. Varsinkin maastoliikuntakykyä tarvitaan näissä tilanteissa välittömästi.

 

Johtajan saadessa reservistä joukon johtaakseen on kaiken muun taisteluvalmiuden luomisen ohella pyrittävä nopeasti kohottamaan joukon fyysistä suorituskykyä. Tässä on suureksi hyödyksi omakohtainen kokemus siitä, millaista suoritustasoa voidaan odottaa normaalioloista tulevalta mieheltä ja miten tätä tasoa voidaan tehokkaimmin kohottaa.

 

Tarvittavista varusteista siviilioloissa saatava kokemus on ensiarvoisen tärkeätä. Sotilasvarustus ja -muona poikkeavat ehkä suurestikin siviilissä totutusta, mutta merkittävintä on, että pitkäaikainen ulkoilmassa oleskelu on tositilanteessa sääntö ja siihen voi totuttautua kuntoharjoitteluvarusteissa.

 

Edellä esitettyjen näkökohtien pohjalta laadittu reserviläisten kuntoliikuntajärjestelmä pyrkii kannustamaan yksilökohtaiseen liikuntaharrastukseen samalla määritellen tavoitteellisen suoritustason.

 

Lähtökohtana on nykyinen kuntourheilu pistelaskuineen, joka sellaisenaan luo reserviläisten peruskuntopohjan.

 

Peruskunto ja muut pisteytykset on kuvattu tämän sivun alisivuilla.

 

OHJEITA RESERVILÄISKUNTOILIJOILLE

Kävely, johon on yhdistetty pienet juoksupyrähdykset, on yksi tehokkaimmista fyysisen kunnon kohentamiskeinoista. Tee näin: juokse kunnes hengästyt, jolloin hellität irtonaiseen kävelyyn, jotta hengityksesi tasaantuisi. Tehokas kunto-ohjelma on kolmen minuutin juoksun ja kävelyn vuorottelu 20 – 30 minuutin aikana.

 

Talvella puolestaan hiihto on suositeltavin liikkumistapa. Hiihto vaatii alkutalvesta totuttelun. Lihakset kipeytyvät helposti ensimmäisellä hiihtolenkillä. Aloita hiihto totuttelemalla pari kertaa viikossa noin puolen tunnin lenkillä. Myöhemmin voit hiihtää 3–4 kertaa viikossa ja yhden kerran pidemmän lenkin. Hiihtämiseen käytetty aika on tärkeämpi kuin matka.

 

MUISTILISTA

Käytä perusliikunnassa hyväksesi arkipäivän tarjoamia mahdollisuuksia:

• kävele tai pyöräile töihin
• jos menet työhön bussilla, jää pois pari pysäkkiä aiemmin
• käytä hissin asemesta portaita
• ota tavaksi iltakävely tai -lenkki perheesi kanssa
• muista taukoliikunta työn lomassa


Muista, että viikossa on 336 puolituntista – niistä on syytä käyttää ainakin kolme kuntoiluun: kävele, hölkkää, juokse, pyöräile, hiihdä ja harjoita lihaskuntoa. Edellä mainitut vinkit riittävät ainoastaan pitämään peruskunnon yllä. Jos haluat tavoitella kovempia testiluokkia (A-, Valio- ja Erikoisvalioluokat), tulee Sinun harjoitella useammin ja enemmän sekä käydä testitilaisuuksissa.


Älä kuntoile otsa rypyssä, sillä liikunta on iloinen asia ja muista liikkua myös lomallasi sekä merkitse suorituksesi säännöllisesti kuntokorttiisi.

 

LIIKUNTAPAIKAT - LIPAS JÄRJESTELMÄ

Suomen luonto on aina parasta aikaa ulkoliikunnan harrastamiseen. Jos tutut lenkkipolut kyllästyttävät, voi uuden ja ennen kokemattoman ulkoilureitin, uimarannan tai muun virkistyskohteen löytää valtakunnallisesta liikuntapaikkojen tietopankista, LIPAS-järjestelmästä.

 

LIPAS-järjestelmä sisältää runsaasti tietoa noin 27 000 kunnallisesti ylläpidetystä sisä- ja ulkoliikuntapaikasta. 

 

Käyttäjä voi hakea tietoa liikuntapaikoista nimen tai sijainnin perusteella, tai selailla karttaa jossa esitetään tietyn lajin harrastamiseen soveltuvien liikuntapaikkojen sijainnit. Sovellus sisältää monia lisäpalveluita, kuten liikuntapaikkojen GPS-koordinaatit, joiden avulla tähdätään palvelun hyödyllisyyteen ja mahdollisimman hyvään käytettävyyteen.

 

LIPAS-järjestelmän on kehittänyt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitos yhteistyössä opetusministeriön, Suomen Kuntaliiton, läänien, kuntien, ympäristöhallinnon, Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n ja muiden liikuntaorganisaatioiden sekä liikuntapaikkojen ylläpitäjien kanssa. Tietoja ylläpitävät kuntien liikuntaviranomaiset ja liikuntayhteisöt.

 

Lipas - Suomalaisten liikuntapaikkojen tietopankki: http://www.liikuntapaikat.fi/


 


Poutapilvi web design Oy